pressilupi historiikki piisit lukupiiri reissutarinat vanikuvat vaniposti keikkakalenteri keikkatillauskuponki linkkilöitä etusivu |
Teräksen lukupiiri
Läksylista "Ehkä Simonen itse menee Moskovaan ja saa avukseen yhden amerikkalaisen sotilaan." Näin sanoi presidentti Paasikivi syyskuussa 1955. Aiheen purevaan sanailuun antoi Simosen Porkkalan palauttamista vähätellyt puhe.Tiaisen kirja Kun puolue räjähti ei kerro vain SDP:n hajaannuksesta, vaan tarjoaa mielenkiintoisen kokonaiskuvan politiikastamme. Kirja piirtää myös eloisia monista poliitikoistamme, Urho Kekkosesta Veikko Vennamoon, Leskisestä Simoseen ja Skogiin. Hannes Tiainen: Kun puolue räjähti (Tammi 1968) Mitä onkaan yhteistä O.W.Kuusisen, Yrjö Sirolan, Kullervo Mantereen, Santeri Nuortevan, Kaarlo Brusilan, Lyyli Laatukan, Edvard Gyllingin ja Eino Rahjan muistelmissa? Vladimir Iljits Lenin. Kaikki kolmekymmentä suomalaista ovat eri aikoina ja hyvin erilaisissa olosuhteissa tavanneet Leinin ja saaneet näistä kosketuksista mieleen syöpyneitä muistoja. Jotkut kertovat yhteisistä karkoitusvuosista Siperiassa, toiset ovat auttaneet häntä vaarallisissa rajanylityksissä tai piilotelleet häntä poliisi-urkkijoilta. Kirjoituksista syntyy ehyt ja mieleenpainuva kokonaiskuva harvinaisen mielenkiintoisesta ja miellyttävästä ihmisestä, Vladimir Iljits Leninistä, Suomen kansan ja erityisesti suomalaisten työläisten ystävästä. Tuure Lehén: Lenin suomalaisten muistelmissa (Kansankulttuuri 1969) Milloin oli Suomen lakkoennätysvuosi? Kuinka monta tuhatta lakkoa tuolloin järjestettiin? Miten SAK:n varallisuus on kehittynyt? Mitä UKK-kierroksella tapahtui vuonna 1971? Kyntäjän Tulopolitiikka Suomessa selvittää nämä ja monta muuta mielenkiintoista työmarkkina-asiaa. Kirja on hieman haasteellinen - sen alaotsikko on: Tulopoliittinen diskurssi ja instituutiot 1960-luvulta 1990-luvun kynnykselle. Timo Kyntäjä: Tulopolitiikka Suomessa (Gaudeamus 1993) Yrjö Leinon nimeen liitetään Valtiollisen poliisin politisoituminen hänen sisäministerikaudellaan, "Leino-lakot", vuoden 1948 kaappaushuhut, avioliitto Hertta Kuusisen kanssa ja hänen yhtäkkinen poliittinen kukistumisensa eduskunnan antaman epäluottamuslauseen jälkeen. Toistakymmentä viimeistä vuottaan hän vietti unohdettuna, puolue- ja työtoveriensa hylkäämänä, raskaana seuranaan katkeruus, jota vain alkoholi lievensi. Miksi juuri Yrjö Leino joutui esittämään näyttävää osaa kommunistien ottaessa ensimmäisiä askeliaan parlamenttaarisen politiikan kentillä sodanjälkeisinä vuosina. Mikä kukisti miehen, joka antoi nimen SKDL:lle? Olle Leino: Kuka oli Yrjö Leino (Vem tackar Yrjö Leino? suom. Raija Mattila / Tammi 1973) Kaikkea sitä sananvapauden nimissä saakin julkaista! Kirja on taantumuksellista propagandaa amatöörimäisimmästä päästä. "Humanisti", "rakentaja", "teknokraatti", "järjestömies" ja "metsäläinen" käyvät kuvitteellista keskustelua polttavista kysymyksistä. Kansiteksti kertoo paljon: "Yrittäjä on pirunkuva sosialismin seinällä, toteaa Ville Veitsi kädessänne olevassa kirjassa Varo vallankumousta. Kirja on syntynyt arkisuomalaisten maallikkopoliitikkojen keskustelujen perusteella. Heillä on yksi yhteinen. peittelemätön piirre: pakanoina he eivät ota lakkia päästään marxinuskon temppelissä, joksi he näkevät Suomen tasavallan hiljalleen muuttuvan. Muuttuminen on päivittäistä hivuttamista eri aloilla. Kuin sukkasillaan kulkeva voro. Siksi: Varo vallankumousta!" Ville Veitsi: Varo vallankumousta (Tammerkustannus, julkaisuvuosi puuttuu, mahd. 1973) Nuoren mustan filosofianopettajan Angela Davisin pidättäminen syytettynä murhasta, ihmisryöstöstä ja salaliitosta, pitkä tutkintovankeus, oikeudenkäynti ja lopulta vapautus syytteestä kohdistivat koko maailman huomion hänen kauttaan kaikkien Yhdysvaltain mustien asemaan. Hänen poliittinen omaelämäkertansakin on samalla kaikkien rotunsa ja poliittisen ajattelunsa vuoksi sorrettujen ihmisten kollektiivinen elämäkerta. Angela Davis kertoo yksityiskohtaisesti siitä tapahtumasarjasta, joka teki hänestä maailman silmissä joko terroristin tai marttyyrin. Angela Davis: Sydämeni halusi vapautta (Tammi 1975) Kirjan nimen tulisi olla pikemminkin "Valkoinen valhe". Siitä kielivät myös takanteen kirjatut porvarilehtien ylistävät lausunnot: "Säälimätön totuudenpuhuja -rohkeita paljastuksia -hätkähdyttävä varoittaja -aiheuttaa suuren hälinän." Aamulehti. "Pohjanpoika on koonnut suunnattoman määrän asiakirjoja SKP:sta. PV kuuluu kirjallisuushistoriaan." Tompan Tuomo maalaisliiton lehdissä. "PV:n luettuani en enää usko SKP:n 'tietoja', vaan hylkään sen, koska täysjärkinen suomalainen ei halua aivopesua eikä kolhooseja." Tehtaantyömies ja suuren perheen isä Kymenlaaksosta. "Riisuu naamion SKP:n kasvoilta -ansaitsee suuren lukijakunnan." Antti Kukkonen. Pouto Pohjanpoika: Punainen valhe - eli kujanjuoksu mallia SKP/skdl (Pohjanpoika 1965, 10. painos - ensipainos 1962) Historiatieteiden tohtori Stepan Salytshevin kirjassa eritellään laajaan tosiasia-aineistoon perustuen ne poliittiset olosuhteet, joissa opiskelijain vastalauseliike USA:ssa ja Länsi-Euroopan maissa syntyy, ja luonnehditaan lyhyesti uusvasemmistolaisen liikkeen aatepoliittinen kehitys. Stepan Salytshev: Uusvasemmisto - Kenen kanssa Ketä vastaan (Kustannusliike Edistys, Moskova 1976) "Ahti Karjalaista on totuttu pitämään suurena hiljaisena miehenä, tankerovitsien kummajaisena, joka ei henkilökohtaisista tunnoistaan juuri puhu", Ahti Karjalaisen muistelmat kuvaa päähenkilöä. Nyt on luvassa se avautuva Ahti Karjainen. Hämmentävää on Kremlin suosikin kriittinen suhtautuminen suomalaiseen ay-liikkeeseen. Ahti Karjalainen (toimittanut Helena Vehkaoja): Kotimaani ompi Suomi (Weilin+Göös 1981, 4.painos) Neuvostovastaisista kirjasistaan tunnetun ALEA-kirjan kustantama ETYK-opus vyöryttää taantumuksen pesänlikaamistietoa Helsingistä alkaneesta luottamuksen ja rauhan prosessista. ”Hän, joka on nähnyt poikkileikatun Berliinin, hän tietää: EUROOPASSA ON SOTATILA”, kirjan kyhännyt sveitsiläis-suomalainen Paul Bernoulli-Vesterä meuhkaa. Höpsis. Paul Bernoulli-Vesterä: ETYK Turvallisuus Vapaus (ALEA-kirja 1977) Kapitalistisen cowboy-talouden ahneus aiheutti Harrisburgin atomivoimalan onnettomuuden vuonna 1979. Jukka Pakkalan kirja on kirjoitettu juuri sen jälkeen ja sen kyllä huomaa. Kirjassa on ihme höyryämistä aurinkovoimasta ja muusta sellaisesta, mutta siitä on kyllä tämänkin päivän ekomarxilaiselle ajattelun evääksi. Jukka Pakkala (toim.): Sosialismi ja ekologia (Tammi 1980) Jussi Kylätaskun Revarissa luokkakantainen farssikirjailija Jallu Pussitalo seikkailee 70-luvun taistolaisissa kulttuuripiireissä. Jussi Kylätasku: Revari (WSOY 1975)
Onhan tuota päevitelty 9.12.2012 |
|
ylös |