Punatähdet | Koillis-Savon Kipinä
                Punatähdet
olet tässä! pressilupi
historiikki
piisit
reissutarinat
vanikuvat
vaniposti
keikkakalenteri
keikkatillauskuponki
linkkilöitä

etusivu
 Koillis-Savon Kipinä


UUTUUS: Uutisia Neuvosto-Karjalasta
Kulttuuria: Teräksen lukupiiri

Siperiasta aurinkoparatiisi - ATK:ssa on tulevaisuus!

ATK:ssa on tulevaisuus
<Alligaattorit uivat pian Euroopan rannikolla, Baikalista tulee trooppinen sukelluskohde, ja Siperiassa on pian lämmintä kuin Las Palmasissa. Tästä kaikesta saamme kiittää Kööpenhaminan ilmastokokkousta. Sen päätösten ja päättämättä jättämisten ansiosta Siperiasta tulee jälleen suosittu lomakohde - ja ihmiskunnan pelastus.

Sitä odotellessa Suomenkin on hyvä totutella aikaan jälkeen Golf-virtaa. Metsästä ei tule enää meille leipää, mutta ATK:ssa on tulevaisuus. Tietotyöläisten hartioilla lepää tämän kansan kohtalonkysymykset.
Näistä kaikista laulavat myös Punatähdet tänä vuonna ilmestyneillä uutuuslevyillään Siperiaan ja ATK:ssa on tulevaisuus. Singlelevyn b-raita on rakkauslaulu Arja Saijonmaa.

Kumpaakin levyä suapi Pakkasukon konttiin Levykauppa Äxästä (Arkadiankatu 14, 00100 Helsinki).

Ihalainen: Mieluummin Punatähtien kitaristiksi kuin sovittelijaksi

Lauri Ihalainen sai PAU:lta läksiäislahjaksi sähköpolkupyörän. Kuvassa oikealla PAU:n puheenjohtaja Esa Vilkuna, Ihalainen, sekä SAK:n uusi puheenjohtaja Lauri Lyly.
SAK:n emeritus-puheenjohtaja Lauri Ihalainen lähtisi mieluummin Punatähdet-orkesterin komppikitaristiksi kuin valtakunnan- sovittelijaksi. "Se sopisi paremmin elämäntilanteeseeni", Ihalainen leukaili Posti- ja logistikka-alan unionin PAU:n liittokouksessa keskiviikkona.

Siperiaan-levynsä eilen julkaissut Punatähdet-orkesteri esiintyi ja juonsi keskiviikkona PAU:n XXIII liittokokouksen avaijaisissa. Yhtyeen toinen laulaja Varma Kosto Punander ehdotti esittelypuheenvuorossaan SAK:n emeritus-puheenjohtaja Lauri Ihalaiselle neljännen kitaristin pestiä Punatähdissä. Soittotaitoisena tunnettu Ihalainen vastasi puheessaan haasteeseen ja naureskeli, että "Punatähtien kitaristin paikka sopisi tässä elämäntilanteessa minulle paremmin kuin valtakunnansovittelijan virka." Myöhemmin hän täydensi: "komppikitaristiksi".

Punatähdet toivottaa Ihalaisen lämpimästi tervetulleeksi treenikämpälleen. Kotiläksyksi Ihalainen sai tuoreen Siperiaan-levyn.

Punatähdet: Siperia on ihmiskunnan pelastus

Ilmasto lämpenee, jäätiköt sulaa. Mutta ee hättää: ihmiskunnan pelastus on Siperiaan perustettavissa siirtokunnissa. Novaja Zemljalla on pian lämmintä kuin Las Palmasissa, julistaa agit rock -yhtye Punatähdet uudella Siperiaan-levyllään.

Viimeistään vuonna 2017, Neuvostoliiton täyttäessä sata vuotta, vedenpinta on Euroopassa ja muuallakin noussut metritolkulla. Sen tunnustaa länsimainenkin tiedemies. Ikirouta sulaa ja Siperiasta tulee trooppinen paratiisi, ihanteellinen pelastusympäristö elinolosuhteensa pilanneelle ihmiskunnalle. Levyllään Punatähdet paljastaa myös, että vaaleista, temokratian tärkeimmästä tsymbolista, on tullut raharuhtinaiden ja voikeisarien keskinäistä kisailua. Köyhän tie on vallankummous. Punatähdet protestoi myös aluekehitystä, joka on tyhjentämässä Rautavaarankin kauniit maisemat.
Lauluissa osoitetaan rakkautta ja kunnioitusta DDR:n jääprinsessaa Katarina Wittiä, postiljooneja sekä ruotsinkielisiä leskirouvia kohtaan.

Kuvia lehdistökäyttöön: www.punatahdet.com/kuvat/
Levyn julkistamiskeikka: Manalan Ostrobotnia-salissa tiistaina 2. kesäkuuta 2009.
Huom. ohjelma alkaa jo n. klo 21.30. Vapaa pääsy.
Pitkän sillan toiselta puolen,

Hilma Hartikainen
Koillis-Savon Kipinä, Helsinki

Punanderit levytystauolla - uusi platta kesäksi?

Levytyssessio I-Berliinissä
Uuden Punatähtien levyn nauhoitukset ovat alkaneet. Pitkäsoiton on määrä valmistua alkukesään mennessä.

Pitkään jatkunut hiljaiselo Punatähdet -orkesterin ympärillä saa vihdoin selityksen: uuden pitkäsoiton laulut ovat paria viimeisteltävää kipaletta lukuun ottamatta valmiita, levytyssessiot ovat jo alkaneet. Nauhoitukset käynnistyivät helmikuun alussa, heti onnistuneen Varkauden-keikan jälkeen.

Mitä on luvassa? Muuttuuko yhtyeen tyylilaji? "Ee muutu, rehellistä ja luokkakantaista agit-rokkia on tuassii luvassa", laulaja Aatos Punanen rauhoittelee. "Kalervo on jälleen säveltänyt ison nipun hienoja viisuja. Mukkaan tullee myössii Kalen ihtensä laalamana Kaunis Katariina, toissa vuuen Interviisuista." Muuta tieto ei orkesterilta tässä vaiheessa hanketta vielä heru. Mutta tarkimmat keikoilla kiertäjät ovat saaneet jo maistiaisia tulevasta...

Pitkän sillan toiselta puolen,
Hilma Hartikainen
Koillis-Savon Kipinä, Helsinki

Kyytiä Puoluekartalla - Kunnallisvaalit 2008 -kiertue alkoi Juttutuvasta


Kyytiä puoluekartalla! Kunnallisvaalit 2008 -kiertueen esimmäiset ehdokkaat olivat: SDP:n Jorma Bergholm, Heli Puura, Jouko Malinen, Tarja Kantola sekä Osku Pajamäki.

Lähes täynnä olleen Juttiksen yleisö sai kuulla kaksikin kantaesitystä: Sukuni viimeinen ja Kunnallisvaalit, joista jälkimmäistä Punatähdet on esittänyt vain duo-versiona vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä. Bändiversio toi lauluun aivan uutta eloa. Piisin viestihän on ajaton: "Vaaleissa sitten kolme ääntä vain sain / Jäi valtuustopaikka haaveeksi vain / En enää usko demokratiaan / Nyt vallankumousta me puuhataan!"

  • Kunnallisvaalit - NAUHOITETTU ELÄVÄNÄ JUTTIKSESSA 2.10.2008 (mp3-näyte / sanat) (2:15) säv. Aatos & Varma, san. Aatos ja Varma Kosto, sov. Punatähdet

Niin, Rautavaaran Työväenyhdistys Teräs on kultuurijaoston orkestereineen essiintynä erinäisten vualien alla muun muassa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pikkujouluissa, kokkoomuksen eduskuntaryhmälle Riitta Uosukaisen läksiäisissä ja aiemmin Pertti Salolaisen läksiäisissä, Ville Itälän kampanja-avauksessa Turussa 2003, SDP:n vaalivalvojaisissa 2003, Erkki Tuomiojan vualjillassa 2002, Tarja Halosen presidentinvaalivalvojaisissa 2006, vihreiden (sit.) Jukka Relanderin vaalipileissä 2007 ja niin etelleen ja niin etelleen.
UUSI PIIS: Sukuni viimeinen (sanat)

Juuso, tule takaisin!

Ei palaa ennalleen Valkeekoski! Ei tehtaat seisoneet Juuson aekaan!

Eivät tienneet Rautavaaran Teräksen kulttuurijaoston sanoituspiiriläiset, miten osuvia laulunsanoja he kirjailivat Punainen Patruuna -kipaleeseen. Monikansallinen riistokapitalisti on jälleen näyttänyt karvansa.

Ei kannata pelata kapitalistin korttipeliä, siinä jää vain luu työmiehen konerasvattuihin käsiin. Sen saavat nyt karvaasti kokea paperitoverit niin Kotkassa, Kajaanissa kuin Valkeakoskella.
Toista oli Juuso Waldénin aikaan, silloin myös kapitalistilla oli vielä omatunto, patruunallakin. Ainakin Valkeakosken suurella miehellä, Juusolla.
Hänen aikanaan Valkeakoskelle tulivat niin vesiklosetit, kävelysillat, koulut, sairaalat kuin liikennepuistot. Jopa aidot venetsialaiset gondoolit rantautuivat Etelä-Hämeeseen.
Ei palaa ennalleen...

LINKKI: Juuso Walden 1907 - 1971 (Museo24)

UUTTA:
Valkeakosken sellutehtaan sulkemisen muistoksi: Punainen Patruuna! Nyt mp3 kokonaan kuunneltavissa.

YYA 60 vuotta -juhlakonsertti huipensi juhlavuoden
Kiertue jatkui Hunajamelonien kanssa Manalan yötansseissa


Kiihkeä yhteisesiintyminen Hunajamelonien ja Punatähtien kanssa 30.5.2008 Manalan yötansseissa nostatti tunnelman vielä kerran kattoon. Varsinaisesti Suomen ja Neuvostoliiton välisen Ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopimuksen 60-vuotisjuhlat huipentuivat jo 5.4.2008 samaisen ravintola Manalan Ostrobotnia-juhlasalissa. Alkuillan keskustelutilaisuutta seurasi nuijalla täyteen ahdettu yleisö ja tiivis tunnelma jatkui Punatähtien YYA-juhlakonserttissa. Yllätysesiintyjänä lavalle nousi myös SOL, Sosialistiset Opiskelijalaulajat.

Yhdessä Polho ry:n kanssa järjestettyyn Suureen suomettumiskeskusteluun osallistuivat Erkki Tuomioja, Jaakko Laakso, Heidi Hautala, Pilvi Torsti, Jukka Relander ja Arto Luukkanen. Kuvareportaasin ensimmäinen osa on ilmestynyt näillä sivuilla. Kuviin voi tutustua myös Facebookin Punatähdet-sivustossa.
Kuten presidentti Kekkonen mainitsi puheessaan hänen kunniakseen tarjotuilla virallisilla päivällisillä Kremlissa 17.5.1977, "Me suomalaiset olemme vakuuttuneita siitä, että vuoden 1948 YYA-sopimuksen pohjalle on voitu rakentaa Suomen ja Neuvostoliiton välille suhdejärjestely, joka ei ole vain kummankin osapuolen kannalta tarpeellinen, vaan paras mahdollinen, sille ei ole olemassa mitään hyväksyttävää ja toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Me tiedämme myös kokemuksesta sen, että YYA-sopimuksen pohjalle rakennettu suhdejärjestely ei ole ristiriidassa muiden kansainvälisiin suhteisiin liittyvien tarkeiden tarpeittemme tyydyttämisen kanssa."

Leninin patsas paraatipaekalle

Puna-alabasterista valettu Lenin-patsas Leninin patsas on pystytettävä näyttävälle paekalle, ei minnekään Alppilan perukoille, vaatii Rautavaaran työväenyhdistyksen Teräksen kulttuurijaoston patsas- ja kunniamerkkitoimikunta tuoreessa julkilausumassaan.

Teräs kiittelee kulttuurivaikuttajia, jotka ovat käynnistäneet kampanjan Leninin patsaan saamiseksi Helsinkiin. Aloitteen ovat allekirjoittaneet muun muassa Sinikka Sokka, Kaj Chydenius, Laura Kolbe, Matti Rossi, Jouko Turkka, Jouko Ahonen ja Kristiina Halkola. "Kiitos Sinikalle ja muille tovereille aloitteellisuudesta. Mutta nyt pittää huolehtia siitä, ettei Leninin patsas jiä syrjäiseen Lenininpuistoon, vuan se on pystytettävä Helsinnin keskustaan", painottaa Teräksen kulttuurijaoston patsas- ja kunniamerkkitoimikunnan varapuheenjohtaja Uolevi Kiimalainen.

"Esjmerkillä sopiva paekka Leninin pystille olisi Senaatintori tae Hakaniementori", Kiimalainen esittää.

Rautavaaran työväenyhdistyksen Teräksen kulttuurijaoston patsas- ja kunniamerkkitoimikunta toivoo myös, että punagraniittisen Lenin-patsaan sijasta Helsinkiin pystytetään neuvostoliittolaisesta puna-alabasterista valettu patsas (kuvassa), jonka päälaelle voidaan asentaa ikuinen tuli.

Rautavaaran Teräs antaa lakkovaroituksen

Into 'Puoli-Nelson' Punander on siirtymässä istumalakosta pötköttelylakkoon. b>Vaikka hoitajat sekä kemian ja metallin työläiset murtuivat työnantajaleirin kohtuuttomien vaatimusten alla, Rautavaaran Teräs, maan koillissavolaisin työväenyhdistys, ei taivu.

Teräs antaa päivämäärällä 20.11.2007 koko maata koskevan lakkovaroituksen. Se koskee kaikkia Teräksen jäseniä, jotka ovat asettautuneet strategisesti keskeisiin, talouden ja liikenteen solmukohtiin ympäri maata: Keuruu, Kiuruvesi, Suomussalmi, Sonkajärvi, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pielavesi, Petäjävesi, Konnevesi, Ilomantsi, Puolanka, Nilsiä, Pieksämäki, Valkeakoski ja tietenkin Rautavaara.
Koko maan kattava lakko toteutetaan aluksi italialaisen lakon periaatteella. Teräsläiset siis saapuvat työpaikoilleen liikenteen solmukohtiin, mutta työskentelevät niin sanotusti hittaammanpuoleisesti. "Suapi nähhä, kerkiääkö sitä vaehetta vaehtelmmaan", Pieksämäen juna-aseman vaihteenvaihtaja toimiva Koistis-Eino pohtii, hyvin verkalleen.
Seuraavassa aallossa tulevat ns. täplälakot, pistelakkoja voimakkaammat iskut. Sitten seuraa ns. pötköttelylakko, paremmin tunnetun istumalakon isoveli. Jos sekään ei pure, seuraa ns. hirvimehtälakko, joka Teräksen korpilakosta jatkokehittelemä, toiminnallinen ja samalla aseistettu lakkomuoto.
Toisin kuin joissain muissa lakkomuodoissa, hirvimehtälakkolaisia haetaan harvemmin takaisin työpaikalle kesken lakon.
Jaa, mitäkö Teräs vaatii? Se selviää 15.12.2007 mennessä, jolloin hirven metästyskausi päättyy.

Rautavaaran Työväenyhdistys Teräksen Tupo-jaos

Sputnik-sinkku verkkoon Sputnikin 50-vuotisjuhlan kunniaksi

Belka ja Strelka

Punatähdet julkaisee YYA-pitkäsoittoalbumiltaan Sputnik-singlen verkossa. Se on ilmaiseksi ladattavissa 50 vuotta sitten taivaalle nousseen ensimmäisen Sputnikin kunniaksi 50 Sputnikin suorittaman maapallon ympärilennon ajan*.

Punanderin serkusten orkesteri haluaa näin kunnioittaa erityisesti avaruuden valloituksen puolesta rohkeasti työskennelleitä avaruuskoiria. Heistä tunnetuimman, urhean Laikan lisäksi on hyvä muistaa myös avaruuden valloituksen pioneerejä, Dezikia, Tsygania ja Lisaa, jotka nousivat neuvostoavaruusohjelmassa ensimmäisinä taivaalle jo heinäkuussa 1951. Heidän lentonsa eivät ylettäneet aivan Laikan korkeuksiin.

Elokuussa 1960 Sputnik 5:ssä avaruuteen laukaistut koirapari Belka ja Strelka palasivatkin jo täysissä voimissaan takaisin maan pinnalle.

Neuvostoliiton rauhaarakentava avaruusohjelma hakee turhaan vertaistaan. Sen avulla ensimmäinen nainen, Valentina Tereškova, kävi avaruudessa jo 1963. Neuvostoyhteiskunnan tasa-arvoisuus heijastui myös avaruuskoirien valintaan. Kosmokseen pääsivät erityisesti muun maailman hyljeksimät, sekarotuiset kulkukoirat, vaikka niitä olikin vaikea löytää Neuvostoliitosta maan edistyksellisen eläinsuojelun johdosta. Mutta naapurissamme jopa kulkukoirista saattoi tulla kansakunnan ja koko maailman ylpeydenaiheita.

Sputnik-piisi on ladattavissa mp3:na 4.10.2007 klo 09 alkaen 50 Sputnik 1:n maapallon kierron ajan osoitteessa www.punatahdet.com/press


Avaruusvalloitusterveisin,

Aatos Punanen
Rautavaaran Työväenyhdistys Teräksen Kulttuurijaoston orkesterj
Punatähdet

*) Kun yksi kierros maapallon ympäri vei Sputnik 1:ltä 96,2 minuuttia, 50 kierrosta kesti 80 tuntia ja 10 minuuttia. Tämän ajan Sputnik-laulu on siis saatavilla.

YYA-kesäkiertue: Lahti, Mäntyharju ja Valkeakoski

Kiertue alkoi Keskuspuistosta, Helsingin Central Parkista. (Kuva: Anne Moilanen, vapaa käyttöoikeus)

Punatähtien kesäkiertue on alkanut. Takana on Helsingin keskuspuisto ja Manalan Interviisut, edessä SAK-nuorten Arvorock Lahdessa, Mäntyharjulla Linkkumyllyn lomakylä sekä kesän huipennus Valkeakoskella, jossa Punatähdillä on juhlakonsertti 27.7.2007 Juuso Waldenin 100-vuotispäivien kunniaksi. Vierailevina tähtinä Punanderien serkusten kanssan esiintyvät interviisuvoittaja Tuure Kilpeläinen sekä radiosuosikki A.P.Sarjanto.

YYA:n hengessä kohti Interviisuja!

INTERVIISUT tulevat taas! Almanakat esille, Bottalla jysähtää 4.5.2007!

Tilaisuuden juontaa Outi Popp. "Sydämessäni on aina paikka Intervision laulukilpailulle", Popp kertoo. "Niissä voitto ei ollut tärkeintä, vaan maailman kansojen musiikillinen kohtaaminen Puolan Sopotissa. Kisat säilyttivät aina arvokkuutensa, pellehypyt ja mauttoman paljastavat asukokonaisuudet eivät ratkaisseet lopputulosta. Marionin voitto 1980 kappaleella Hyvästi yö kuuluu suomalaisen kevyen musiikin tähtihetkiin."

Myös Interviisut-sivusto on avattu. Sivuilla on mm. lähes täydellinen luettelo Sopotissa Suomea edustaneista artisteista. Lisätietoja antaneiden kesken arvomme vapaaliput Bottalla järjestettävään Interviisu-iltamaan.

Interviisujen ennakkovalintatuomaristo on hyväksynyt jo kaksi esiintyjää: A.P.Sarjanto ja Punatähdet (Kaunis Katarina).


Hilma Hartikainen
Koillis-Savon Kipinä, Helsinki

Punatähtiä parodioiva ryhmä liikkeellä

Sammuneet Punatähdet Tampereella on havaittu Punatähdet-orkesteria parodioiva ryhmä, joka käyttää itsestään ilkikurista nimeä "Sammuneet Punatähdet".
Ryhmä on esiintynyt ainakin yhdess - sinänsä luokkakantaisessa - tapahtumassa, SKP:n vaalitilaisuudessa Tampereen YO-talolla 15.2.2007.
Yljoppilastalossa esiintyivät tuolloin SKP:n ehdokkaat Steen1 ja Kari Peitsamo otsikolla Tampere-Helsinki All Night Long! [tapahtuman mainos]. SKP:n ehdokkaiden lisäksi tapahtumassa esiintyivät DJ:t jammyG ja Jukster. Mutta sitten seuraa tapahtumailmoituksen hämmentävin osio:
"Lisäksi koko illan mukana Kim Jong-Il ja Sammuneet Punatähdet joka pitää sisällään rummuttelua, performanssia ja jotain huumorintapaista.

Tiedosta järkkyttynyt Rautavaaran Teräksen Kulttuurjjaoston tiedotuksesta vastaava Selma Ryynänen paheksuu pervormanssiryhmän nimivalintaa: "Sen voep liijan heleposti sekottee meijän ommiin Punatähtiin. Sanottakoon vuan, että Punanderin serkuksilla ee ollunna mittään tekemistä näitten tamperelaisten jamien kansa", Ryynänen ilmoittaa.

Hilma Hartikainen
Koillis-Savon Kipinä, Helsinki

Kolmisensattaa luokkakantaista juhli Tavastialla

Runsaan vuoden kuluttua tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun YYA-sopimus allekirjoitettiin Suomen tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä. Tämä 6. huhtikuuta 1948 velvoittaa meitä edelleen ystävyyteen, yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon. "Suunnitteilla onniin suuri juhlakonsertti runsaan vuoden kuluttua. Paekkanii on katottuna. On uppee, se myö luvataan.

YYA-kiertue alkoi 18. tammikuuta Tavastialta. Iänjpöytämiehen varovaesen vilikasuarivion mukkaan kolomisensattoo luokkakantaesta immeistä olj ylleisössä 18. tammikuuta, kun Punatähdet essiintyi Tavastialla. Lavalle nousj myössii umpisavolaenen laaluyhtye Tolokuton, joka herättelj naaruhermoja ansiotuneesti. Lisäksi soettotaiturj Valentin Punaderin esitti Leningradin-reisun hanavesj-huikasta (ja sen seurauksesesta) kertovan pervorsmanssikipaleen Kaliki-virus. YYA-konsertti olj samalla Punatähtien YYA-levyn julkistamisesiintyminen.

Tavastian tillaesuus aloitaa YYA-sopimuksen juhlinnan jo hieman ennakkoon, siksi täyteen on itse juhlavuosi 2008 tapahtumia pakattu", YYA-sopimuksen 60-vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtaja Selma Rytkönen kertoo. "Kun vuonna 1970 vietettiin Suomessa yli tuhat Lenin 100 vuotta -tapahtumaa (joka olj enemmän kuin missään muussa itablokin maassa), tavoittelemme nyt YYA:n kunniaksi kaksinkertaistavamme tuon tapahtumamäärän. Paria vailla 2000 on jo kasassa", Rytkönen laskee.

Keikkojen lisäks Rautavaaran Teräs Luvassa on muun muassa Holger Punanderin YYA-henkinen meritaulu-biennaali sekä Punanderin serkusten isännöimä sarja YYA-klubeja. Punatähdet ovat lupailleet toimikunnalle myös YYA-pitkäsoittolevyä juhlavuoden kunniaksi. Juhlavuoden virallinen viisu on jo valittu. Se on Punatähtien osuvasti nimetty YYA.

Kyösti Poutiainen
Koillis-Savon Kipinä, Helsinki

SKYP vaatii kolmatta kierrosta
- Ananias Punander mukaan presidenttitaistoon

"Emme hyväksy restitenttivualitulosta, vuan vuatimme kolomatta iänesttyuskierrosta", Savon Kommunistisen yhtenäisyyspuolueen SKYP II:n varapuheenjohtaja Armas Viljakainen ilmoittaa puoluevaltuuskunnan tuoreesta päätöksestä. SKYP II valitsi presidentivaaliehdokkaansa viimetingassa ennen vaaliuurnien sulkeutumista, sunnuntaina 29. tammikuuta kello 19.30. Ehdokkaaksi valtuuskunta valitsi yksimielisesti sähkötyömies Ananias Punanderin.

SKYP:n presidenttiehdokkaan kampanjapäällikkö ja tuleva presidentin kansliapäällikkö Taisto "Hiski" Punander tahtoikin ilmaista tuoreeltaan paheksuntansa "luottamuspulaa ja väheksyntää kohtaan, joka hänen persoonaansa on kohdistunut tiettyjen SKYP II:n johtohenkilöiden taholta". Hiski Punander kuvailee ehdokaspäätöksen hidasta kypsymistä termein "politbyroomainen käytös" ja "hidastettu ylikävely" ja harmittelee varsin myöhäiseen ajankohtaan jäänyttä kampanja-avausta.

Ananias Punanderin vaaliteemana on: Rakkaus on Punanen - Vatsakkainasettelun aika on edessä! Ehdokas haluaakin viesti kansainvälistä ilosanomaa, Rakkautta yli rajojen. Rakkauden osoitukseksi Ananias Punander, taikka Anaski, kuten hän leikkimielisesti kutsutaan, ehdottaa mahojen paljastamista ja niiden yhteenhieromista. Muina iskulauseina on: "Anna porvarin nukkua ja tähtää korkeammalle - osu Anaskiin". SKYP II:n presidenttiehdokas myös vastustaa Nato-neuvotteluja, mutta liputtaa selevääkin selvemmin "ehkää" Varsovan liitolle. "Neuvostotankkien ja SS-ohjuksien varaan on ennenkin eurooppalainen rauhanrakennus nojannut, elämme kiitos niiden Pax Sovjetican aikakautta, joka hakee vertaistaan vain Rooman Paxista", tuore presidenttiehdokas painottaa turvallisuuspoliittisia näkemyksiään. Anaski hakee myös rauhanomaista yhteistyötä Kuuban kanssa. "Yhteistyön Komentokeskuksen voisi perustaa Havannaan. Ainakin minä ja kaikki adjutanttini, vaalipäällikköni ja muukin SKYP II:n johtoväki siirtyvätkin välittömästi kolmannen, voitokkaan presidentinvaalikierroksen jälkeen opintomatakalle Havannan yöhön. Koillis-Savon Kipinän saamien tietojen mukaan myös nuorisoidoli Sisustusemelentti tukee A. Punanderia presidentiksi ja aikoo osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin SKYP II:n ehdokkaana. "Tosin muutkin puolueet ovat osoittaneet kiinnostusta", herra Sisustuelementti toteaa.

Mikäli keskusvaalilautakunta ei ota SKYP II:n ankaraa rotestia kolmannen vaalikierroksen saamiseksi, varapuheenjohtaja Viljakainen uhkaa valtiota hirmuisilla voimatoimilla, joista ensimmäisten joukossa lienee yleislakko. "Tosin siitä on vielä neuvottelut kesken SAK:n Ihamuotilan kansa", Viljakainen toppuuttelee.

Kyösti Poutiainen
Koillis-Savon Kipinä, Helsinki

SKYP II hakee omaa presidenttiehdokasta
- Punatähdet jälleen stutiolla

"On aika saada aidosti luokkakantainen kommunisti mukaan resitenttikisaan", SKYP II:n varapuheenjohtaja Armas Viljakainen puhisee.
Niinpä Savon Kommunistinen Yhtenäisyyspuolue (SKYP II) julistaa avoimen ehdokasasettelun presidentinvaaleihin. Esivaali järjestetään näillä näkymin joulukuun 22. päivä Suomen kansantasavallan pääkaupungissa Helsingissä myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. "Luvassa on iltamaohjelmaa."
Ehdolle on jo suostunut Ananias Punander. Toinen mahdollinen ehdokas, Herbert Huikko, on ilmoittanut vielä pohtivansa ehdokkuutta "kotvasen aekoo".
SKYP hakee Punanderille vastaehdokasta. "Haluamme ehtottomasti järjestää suljetun lippuäänestyksen. Minä kun tykkään suljetuista lippuäänestyksistä", Viljakainen pohtii.
Vaalikuume on vienyt Punatähdet jälleen levystudiolle. Viimeksi kunnallisvaalien aikaan vuonna 2004 SKYP II haaveili valtuustopaikoista ja Punanderin serkukset levyttivät Tavoitematkat-erikoispitkan singelevyn.
Tällä kertaa Punatähtien nauhoitukset jatkuvat Koillis-Savon Kipinän saamien tietojen mukaan vielä useana viikonloppuna vuodenvaihteen hujakoilla. Nauhalla on nyt neljän kipaleen ainekset ja vähintään toinen mokoma on vielä luvassa.
Kipinän tietolähteen mukaan levysoettolistalla suattanee olla aenakin Pax Sovjetica, Voetonpäevä, Havanna ja Manivestiräppi.

Kyösti Poutiainen
Koillis-Savon Kipinä, Helsinki

Metallin kulttuuripalkinto Punatähdille

Metallityöväen liiton kulttuurjaosto yllätti Rautavaaran työväenyhdistyksen kulttuurijaoston orkesterin perinpohjaisesti lauvantaina 30.7. Valkeakoskella. Liiton puhheenjohtaja Erkki Vuorenmaa luovutti upean pronssipatsaan sekä kunniakirjan, jossa seisoo: "Metallin kulttuuripalkinto 2005".
Koillis-Savon Kipinä julkaisee poikkeuksellisesti Metallin palkintotiedotteen kokonaisuudessaan.

"Punatähdet on uudistanut työväenlauluperinnettä, tuonut siihen huumoria ja iloa. Silti hulvattoman ilottelun alta paljastuu asiaa, huoli yhteiskunnan tilasta, maailmasta ja työväenliikkeen pitkän perinteen arvostus.
Punatähdet on nykyajan kisälliryhmä, joka sanoituksillaan kertoo oivallisesti tarttuvan poljennon myötä, etteivät nykyiset työehdot ja sosiaaliturvaverkot ole itsestään selviä vaan niitä pitää vaalia sekä uudistaa. Järjestäytymisen merkitys korostuu Punatähtien viesteissä.
Erityisesti Metalliliittoa lämmittää Punatähtien levyllä julkaistu 'Rakkauvella Metallille' sekä holtittoman hervoton ylistyskappale 'Kuulun Metalliin'."

Kuulun Metalliin (sanat)

Kyösti Poutiainen
Koillis-Savon Kipinä, Valkeakoski

Valkeakoskella tuplakeikka

Pitkästä aekoo Rautavaaran Teräksen kulttuurijaoston orkesterj Punatähdet essiintyy tuas tuhatpäiselle ylleisölle. Jo neljättä kertaa Valkeakosken työväenmusiikkitapahtumassa esiintyvät Punanderin serkukset esiintyvät tapahtumateltassa kahdesti lauantaina 30. heinäkuuta, kello 16.30 ja 22.
Ohjelmistossa on vanhojen hittien lisäksi uutuuskipale Punainen patruuna, joka kertoo Valkeakoskesta Juuso Waldenin aikaan. Työmiehenkin hyvää ajatellut paperipatruuna rakennutti yhden vesiklosetin kauppalasta kukoistavan mallikaupungin, jota presidentti Urho Kaleva Kekkonen esitteli ylpeänä valtiovieraileen: Hrutseville, Vorosiloville, Titolle, MacMillanille, Nixonille...
Juuson valtakunnassa oli aitovenetsialaisia gondoleita, edustuskouluja ja tehosairaaloita. Työläisillä - tai henkilökunnalla, kuten Juuso halusi alaisiaan kutsuttavan - oli paperiyhtiön tukemat omakotitalot puutarhoineen. Kiitos Juuson, Valkeakoskella piisaa puistoja, lapsille jopa oma liikennepuisto, ja kävelysilta. Ja kaikilla oma vesiklosetti.

Kyösti Poutiainen
Koillis-Savon Kipinä, Valkeakoski

Voeton päevän juhlissa
votkatuopit roiskuu!

"Kommunismissa kaekki luokkarajat poestuu
Voitonpäivän juhlissa votkatuopit roeskuu
Kun on rotetariaatilla oma diktatuuri
Niin mollisoiton tilalla soipi pelekkä tuuri!"

Kuuskymmentä vuotta on vierähtänyt siitä, kun ensimmäiset Rautavaaran teräksen pojat palasivat pitkältä käpykuartireissultaan Koillis-Savon vaaramailta. "Sinne jäep vimosen piälle laetetut korpikorsut, sinne jäep huolella veistellyt puu-ukot. Ja sinne jäep vielä aenakin puolet meijän serkkuloesta uottelemmaan seuraavata sottaa", Walter Punander muisteli Koillis-Savon Kipinän taltioimassa haastattelussa vuonna 1948.
W.Punander pohti myös sodan päättymisen aiheuttamia parisuhdeongelmia: "Oljhan se mukavata, että idän toverit laittoja faskistien vouhotuksille topin, mutta oesihan se rytäkkätä suana kestää vielä yli kesän. Ies hirvimetälle suakka, alakusyksyyn. Kyllä se tekj eetvarttia, kun siellä korpikämpillä saep ies kotvan olla raahassa emäntien äksyytykseltä", Punander puntaroi. Kyösti Poutiainen,
Koillis-Savon Kipinä, Kellokoski

Voetonpäevän levyautomaatin soittolistalla on käpykaartilaisten muistoksi kaivettu kipale Käpykaartiin (sanat).

Punatähdet levystutiolla
- laulu livahti verkkoon

Pitkäkyntiset ovat jälleen iskeneet Työväenorkesterj Punatähtien äänitevarastoon. Ainakin yksi viisu on levinnyt jo ennen ep-levyn julkaisua tietoverkkoon.
Nauhoite on peräisin lokakuun viimeiseltä viikonlopulta, jolloin Punatähdet vetäytyi tiettävästi levystutiolle.
Itse levyttäminen paljastui yhtyeen päämajan naapurin välityksellä. "Paperivarastostamme - eli yhtyeen reenikellarista on viime päivinä kuulunut yhtä samaa renkutusta: TAVOITEMATKAT, TAVOITEMATKAT", painotyöntekijä Ville-Eemeli Rahikainen valittaa.
"Eikö ne muuta osaa? Jaa, kyllä ne välillä hoilaa perään, jotta MADE IN HONG KONG ja KUULUN METALLIIN. Ei mulla kestä enää hermo", Rahikainen huokaa.
Punatähtien laulaja Aatos Punanen on vaitonainen yhtyeen levytyskuvioista, mutta on ilmeisen vaivaantunut kysymyksistä. "No suattaneehan tuo pittäännii paekkasa, tiijä hänestä", Punanen lopulta vastaa.
Koillis-Savon Kipinän saamien uusimpien tietojen mukaan Punatähtien joulunalussinkku ilmestyisi joulukuun puolivälin paikkeilla.

Ensimmäisenä maailmassa: Neuvostovaatelaulu (mp3, sanat / san. & säv. Aatos Punanen - Varma Kosto Punander)

Kyösti Poutiainen,
6.11.2004 / Koillis-Savon Kipinä

SKYP II ilman valtuustopaikkoja
- Punatähdet levystutiolle

"Jäi valtuustopaikka huaveeksi vaen", lauloi Punatähdet duo jo vuonna 1997. "En enää usko themoratiaan, nyt vallankummousta myö puuhataan", vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkitunnelmien ennussanoiksi kelpaava kipale Kunnallisvualit jatkuu.
Ei saanut Savon Kommunistinen Yhtenäisyyspuolue (SKYP II) yhtä ainokaista valtuustopaikkaa syksyn kunnallisvaaleissa. "Erjtyisesti korpeaa meijän köykänen kannatus Rautavuaralla. Ee tämä näin pitänä mennä. Ilmeisesti vualiuattona pietyt ennakkovualjkinkerit olj verottana meijän porukoitten kävelykuntoa", SKYP II:n varapuheenjohtaja Armas Viljakainen puhisee.

SKYP II:n iänisualis:
 Koistisen Eila, Rautavuaara: 3 iäntä
Remeksen Kalevi, Kiuruvesj: 2 iäntä
Punkkisen Kari, Varkaus: 1 iänj
Korhosen Taisto, Varpaisjärvi: 0 iäntä

Kyösti Poutiainen,
25.10.2004 / Koillis-Savon Kipinä

Kunnallisvaalit (mp3, sanat / san. & säv. Aatos Punanen -Varma Kosto Punander) Vuuelta 1996, iänitetty elokuussa 1998.

Kultamitalisateen taustalla ihmerohto Dynamol

Neuvostourheilijoiden satumaisen menestyksen salaisuus viime kesän spartakiadeissa on vihdoin saanut selityksensä: mitalisaaliin taustalla oli neuvostolääketieteen suurin saavutus: Dynamol.
Rautavaaran Teräksen naisvoimistelijat saivat kisarupemansa päätteeksi isänniltä lahjaksi purkin tuota ihmeainetta, joka muuttaa allitkin lihaksiksi ilman reenin reeniä!
Valitettavasti rohdon käyttöohjeet ovat kuitenkin leningradinmurteella, joten annostelu on selvitettävä koemaustamalla.
Tervetuloa Dynamol-maistiaisiin, ilmoittauvu vanipostin välityksellä.

Varma Kosto piäs naemisiin!

"Siihen loppu hiehonmetästys", Theotor "Teutori" Punander virkkoi, kun nimismiehelle haulikon pokerissa hävisi. Melekosena naistennaarattajana emäntäpiireissä tiietty Varma Kosto Punander lopetti vonkuuretkensä lauvantaena 22. toukokuuta ja mänj vihille.
Uusj emäntä on nimeltäsä tietennii Kaesa, joka on Koillis-Savon Kipinän tietojen mukkaan ettäestä sukua Kaesa Korhoselle. Aenaki se on Pohjanmualta kotosin, ja eikös se Korhonen ollut siinä Laupualaisoopperassa?
Juhlatillaesuus vietettiin errään mielisairaalan takapihalla.
Hiäpari olj myynynnä juhlien uutisoennin ja kuvvauksen yksinoikeuven Koillis-Savon Kipinälle, joten luvassa on jatkoraportti.
Lehen tietojen mukkaan Varma Kosto Punander on myössii lähtenä soolouralle.
Taiteilijanimellä Varma hän onpi naahottana ensjmäesen hittisinkun Kaisani, joka tullee varmaan ihan kotvan kuluttua kaapannii hyllyile. Levyn kiäntöpuolella on uusj kipale Kaheksan tunnin työviikko, joka kertoopi työelämän ja rakkauven vaekeesta summayhtälöstä.
Varma piätti vuatia kaheksan tunnin työviikkoa ja hanketta ajjaakseen järjestee ojankaivuusta korpilakon sen tahi, että piäsis enempi Kaesaansa halimaan.

Kyösti Poutiainen,
Koillis-Savon Kipinä, Kellokoski

Uusj kipale: Kaheksan tunnin työviikko (sanat)

Kivimies nukkui pois

Hyviä miehiä taas vietiin - SKP:n enemmistön pitkäaikainen johtaja Aarne Saarinen nukkui pois. Saarisen kiistakumppani, SKP:n vähemmistöä johtanut Taisto Sinisalo poistui keskuudestamme jo maaliskuussa 2002.
Saarinen (1913-2004) johti puoluetta vuosina 1966-1982, jolloin hän vetäytyi myös eduskunnasta.
Aarne Saarinen olj rauhan mies - myös SKP:n sisäisiä asioita puitaessa. Hänellä olj mahottoman pitkä pinna: "Opin kivimiehen ammatissa, ettei graniittiakaan saa käsitellä liian rajusti eikä kiveä työstäessä saa olla liian ahne. Tällä kokemuksella varoitin Sinisalon ryhmää. Mutta ryhmä ei uskonut...", Saarinen ite muistelj.
SKP:ssa pinnan alla muhinut kahtiajako pullahti pintaan, kun elokuussa 1968 Neuvostoliiton, Unkarin, Bulgarian, DDR:n ja Puolan asevoimat antoivat veljellistä apua Tsekkoslovakian kommunistiselle puolueelle.
SKP:n oli ollut määrä viettää 50-vuotisjuhliaan hirmu näyttävästi, mutta Saarisen johdolla kemut peruttiin, ja jo Suomeen saapuneet veljespuolueiden vieraat joutuivat palaamaan kotiin. SKP:n poliittinen toimikunta antoi vielä perrään Prahan "miehityksen" tuominneen lausunnon.
Sinisalon porukat eivät tämmöistä peliä katelleet hyvällä silimällä. Kauan odotettujen syntymäpäiväjuhlien perruuntumisen vuoksi puolue hajosi ymmärrettävästi kahtia.
Jos ei kemujen perruuntuminen ois riittänyt, SKP:n enemmistö luopui vielä Saarisen johdolla pyrkimyksestä proletariaatin diktatuuriin puolueen 15. edustajakokouksessa Kulttuuritalolla vuonna 1969. Porvarit ilkkuivat, että saarislaisten piätös olj samalla luopumista väkivaltaisesta vallankummouksesta.
SKP:n vähemmistöläiset olivat tosin jo marssineet Koitontalolle hävittyään edustajapaikkoja koskeneen iänestyksen 236-214.
Jotta likellä oli, ettei vähemmistöläisistä oisi tullut enemmistöläisiä.
Mutta rauha piipumiehen muistolle. Aarne oli hyvä mies.

Kyösti Poutiainen
Koillis-Savon Kipinä, Rautavaara

Kipale Taiston ja Aarnen taistosta: Taesto Oe (sanat)

SKYP tukee Itälää

Savon Kommunistinen Yhtenäisyyspuolue SKYP toivoo Ville Itälän jatkavan kokoomuksen puheenjohtajana.
"Kokoomuksen oikeistosiiven kapinettikaappaus on vaarallinen muistutus taantumuksellisten voimien kasvavasta vaikutusvallasta maassamme", varoittaa SKYPin varapuheenjohtaja Armas Viljakainen.
SKYPissä on ilolla pantu merkille Itälän yhteistyöhalukkuus vasemmiston kanssa. Viljakaisen mukaan kokoomuksen äärioikeistolaisten on syytä pelätä pitkää korpivaellusta oppositiossa.
"Uskoisin, että niin sanotut yleiset syyt astuvat jälleen voimaan", Viljakainen sanoo.

Lisää aiheesta: Yleiset syyt (sanat)

SKYP on nyt SKYP II

Viime syksynä suomalaista vasemmistoa yhdistämään perustettu Savon Kommunistinen Yhtenäisyyspuolue SKYP on joutunut muuttamaan nimensä SKYP II:ksi (lausutaan skypii).
Puoluerekisterin mukaan Suomessa on aiemmin toiminut puolue nimeltä SKYP (Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue).
"Nimilistat oli viittä vaille valamiina, kun tieto saavutti meidät. Uskomme, että yhtenäisyys on saavutettavissa myös uudella nimellä", SKYP II:n varapuheenjohtaja Armas Viljakainen Puolangalta sanoo.
SKYP II haluaa tehdä nimenvaihdoksellaan myös selkeän henkisen pesäeron SKYP:iin, joka irtaantui alun perin Suomen Maaseudun Puolueesta SMP:stä.
Myöhemmin tosin on todettava, että SKYP ryhtyi kannattamaan presidentti Urho Kaleva Kekkosen uudelleenvalintaa poikkeuslailla.

SKYP: Työväenliikkeen yhtenäisyys palautettava

Forssassa juhli kotvan aekoo sitten Suomen riitaisa työväenliike, jonka historia on katkerien kiistojen sävyttämä. Työväen taistelun alkukodista saattaa alkaa kuitenkin suomalaisen sosialismin uusi yhtenäisyys ja kukoistus, sillä keskellä SDP:n juhlahumua lauantaina 23. elokuuta Forssassa perustettiin uusi poliittinen liike, Savon Kommunistinen Yhtenäisyyspuolue.

Muakuntasidonnaisesta nimestään huolimati SKYP toimii koko valtakunnassa.

SKYPin tavoitteena on työväenliikkeen yhtenäisyyden sekä luokkakantaisuuden palauttaminen. SKYPin poliittisen ohjelman esitteli Forssassa sosialidemokraattien juhlassa Rautavaaran työväenyhdistyksen Teräksen kulttuurijaoston orkesterj Punatähdet.

"Suomalaisen työväenliikkeen satavuotisjuhlissa on pahasti riitaisa maku. SKYP pyrkii palauttamaan työväen yhtenäisyyden ja tuomaan riitelevät veljet ja siskot samaan koillissavolaiseen pitopöytään", sanoo SKYPin perustavan kokouksen sihteeri Varma Kosto Punander Punatähdistä.

SKYP vaatii Forssan ohjelmassaan muun muassa kolmipäiväistä työviikkoa, Suomen eroamista EEC:stä sekä alkuperäisen Forssan ohjelman hengessä kieltolain osittaista palauttamista.

"Kieltolaki olisi voemassa ens alakuun muanantaesin kello 9-12. Sillon ee immeisille tärpätti vielä maesta", Punatähtien Aatos Punanen toteaa. Punatähdet kantaesitti sisarpuolue SDP:n juhlassa kappaleen Manivesti-räppi, jossa muisteltiin ensimmäistä Forssan kokousta ja luotiin samalla katse tulevaan.

Lisää aiheesta: Vorssan Manivesti (sanat)
Punatähtien vualjohjelma 2003


Punatähdet kahesti Laulu palaa -risteilyn piälavalla

Tammikuussa uusia kipaleita viäntäneet Punatähdet esiintyivät helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Laulu Palaa -risteilyllä Silja Europalla. Lauteille Rautavaaran isot pojat piäsivät peräjäläkeen Vicky Rostin & Menneisyyden vankien kanssa 7.2.2004 .
Puatti olj turvoksissa (ylj kaks tuhatta) työväenhenkistä porukkata ja meininki olj mahoton. Suurin osa olj tosin demareita. Punatähdet oli laalamassa jo kolomatta kertoo Valkeakosken työväenmusiikkitapahtuman lämmittelyristeilyllä.
Reissu oli juuri niin hurja, kuin mainoksessa sanottiin: "Risteily kestääpi yhen yön elikkä kaks päevee. Eekä välissä nukuta sitten silimänräppäästä."
Siltä se jälkimmäisellä, sunnuntain päiväkeikalla vähän näättikin... Heikki Hilander vetäsj timmikeikan alle ja Punatähdet luotti uuden erikoisnumeronsa käärmeenlumoajan voimaan. Turhaan.
"Hävettää", yhtyeen unelias laulaja Aatos Punanen tunnustaa Koillis-Savon Kipinän erikoisreportterille.

Kyösti Poutiainen,
8.2.2004 / Koillis-Savon Kipinä
 Silja Europa, Turku-Kapelskär-Turku

Kipinän Lukijakisa:

Mikä Uljas Punanderin pikkupioneerittaren nimeksi?
Lähetä ehdotuksesi juuri isäksi tulleen Hertan ja Uljas Punanderin esikoispioneerittaren nimeksi. Koillis-Savon Kipinä arpoo vastanneiden kesken Punatähtien takahuonepassin ja (jos niitä löytyypi) Atomivoima on rauhan voimaa -sinkun! Vastaukset: Uljakselle

Koillis-Savon Kipinä 15.10.2003

Sauvo Punander rengastettiin
Melaveikkojen salissa

Sauvo Punander kukittaa miellään. Kuva: Aatos Punanen

Punatähtien kosketinimmeinen Sauvo "levottomat näpit" Punander rengastettiin jokunen aeka sitten syyskuussa Melaveikkojen salissa. Ossaanottomme. Vain vuotta aekasemmin Uljas "Holtiton mies" Punander kärsi samaisen kohtalon.

Koillis-Savon Kipinä 8.9.2002

Uljas Punader rengastettiin - juhlat Koiton salissa

Uljas Punander. Kuva: Riku Isohella. Kuva lehistökäyttöön paenamalla tätä kuvvaa

Punatähtien kitaristi, Uljas "Holtiton mies" Punander rengastettiin männä viikonloppuna. Hiätillaesuus vietettiin osuvasti Raittiusyhdistys Koiton talossa, joka oli vuosikymmeniä SKP:n ja SKDL:n ja lukemattomien muiden työväenjärjestöjen toimitalo. Uljaksen morsio Hertta Punander (os. Hohto) on Koillis-Savon Kipinän tietojen mukaan Koiton aktiivi ja kiivas raittiusnainen, joten Uljas on hyvissä käsissä. Herbert Huikko sen jo tiesi: Selväjärkisiä työläisiä porvarit pelkäävät enemmän kuin pörssiromahdusta!

Kyösti Poutiainen,
Koillis-Savon Kipinä, Koiton talo, Helsinki

Koillis-Savon Kipinä 12.5.2002

Punatähdet taas levystudiolla

Uljas suojatuu sätelyä vastaan (KSK, Kirkkonummi) "Uutta levyä pukkaa. Kaksi ikiomaa kipaletta", Aatos Punanen valottaa Kipinän juttuvihjeen perusteella selvittämää levyhanketta.
Uusi single ilmestyy viikkoa ennen eduskunnan atomivoimaäänestystä, joka on 24. toukokuuta 2002.
Levyn ykköshitti on aina ajankohtainen Atomivoima on rauhanvoimaa. Kakkoshittinä on Ahti Karjalaisen valtiovierailusta Bakulla kertova kipale Teekestit huoneessa 32.

Kyösti Poutiainen
Koillis-Savon Kipinä, Kirkkonummi

Atomivoima-levyn kipaleet mp3:na

Koillis-Savon Kipinä 2.4.2002

Taisto Sinisalo nukkui pois

Taisto in memoriam (KSK, Kotka) Suomen kommunistisen puolueen entinen varapuhheenjohtaja ja monivuotinen kansanedustaja Taisto Sinisalo on nukkunut pois. Pitkä sairauden lannistama Taisto oli kuollessaan 75-vuotias.
Maaliskuun 26. päivänä kuollut Taisto Sinisalo syntyi 29. kesäkuuta 1926.
Hänen vanhempansa - kiivaita vasemmistolaisia - eivät halunneet aikanaan mennä kirkossa naimisiin, joten Taisto sai sukunimekseen äitinsä nimen.
Kommunismin alkeet lapsuudenkodissaan oppinut Sinisalo kävi myöhemmin Sirola-opiston.
SKP:n varapuheenjohtajaksi noustuaan hän haastoi 1960-luvun lopulta alkaen puoleen puheenjohtajan Aarne Saarisen ohjastamat puolueen "enemmistöläiset" tiukkaan taistoon kommunistisen liikkeen linjasta.
Eduskunnasta Sinisalo jäi pois vuonna 1979. Sen jälkeen hän jaksoi olla mukana kotikaupunkinsa Kotkan kunnallisvaltuustossa vielä vuonna 1997, toverinaan Pentti Tiusanen.
Voimiensa päivinä Taisto oli väkevä esiintyjä. Elokuun 30. päivä 1972 hän puhui Kulttuurityöntekijäin Liiton perustamiskokouksessa:
"Osana maamme työväenliikkeen luokkakantaista nousua meillä on alkanut uusi vaihe työläisten ja sivistyneistön, työläisten ja talonpoikien, työväenliikkeen ja nuorison keskinäissuhteissa.
Tämän kehityksen näköalat ovat valtavat.
Juhlamme ja koko Kulttuurityöntekijäin Liiton ylväs ja voimakas esiinmarssi on eräs osa tätä liikettä.
On täydet perusteet nähdä, että 70-lukua maassamme tulee hallitsemaan työväenluokan johdolla tapahtuva sosialistisen ja yleisdemokraattisen liikkeen uusi nousu."

Kyösti Poutiainen
Koillis-Savon Kipinä, Kotka

Laaja henkilökuva ilmestyy lehdessämme myöhemmin.

Koillis-Savon Kipinä 24.3.2002

Ei Rautavaaralle mitalia Savo-viisuissa

(KSK, Helsinki) Ei tullut jatkoa Punatähtien menestykselle tämän vuoden Savo-viisuissa.
Yhtyeen kipale Atomivoimaa! ylsi vasta neljännelle sijalle. Voiton nappasi ruotsinkielinen kipale Öde Ön, jonka esitti mekkoon pukeutunut mies, Öde Ön. (Atomivoimaa! -kipaleen sanat)

Punatähdet on voittanut Savo-viisut vain kerran: kappaleella Teekestit huoneessa 32 vuonna 1997, duona.
Koillis-Savon Kipinän tietojen mukaan yhtye Kimmo Kinnunen Mushtache Experience, joka vuonna viisut 2000 kappaleella Yössä Tokion, on lähellä Punatähdet-orkesterin vaikutuspiiriä.
Yhtyeen kappale Pingpong-tunti muistuttaa lisäksi säveleltään hämmästyttävän paljon Kimmo Kinnunen Mushtache Experiencen Tokio-kipaletta.

Punatähdet ylsi duona hopealle vuonna 1996 kappaleella Kunnallisvaalit. Varsinainen kisaesitys oli ns. sing back, Varma Kosto Punander soitti säestyksen taustanauhan välityksellä, Aatos Punanen lauloi päälle.
Viime vuonna Punatähdet osallistui viisuihin kappaleella Koiras vai naaras ja jäi vaille mainittavaa menestystä. Vuoden 1965 Budapestin EM-kisoihin sijoittunut viisu kertoi Neuvostoliiton legendaarisista Pressin siskoksista, Tamarasta ja Irinasta, jotka lopettivat yllättäen loistavat yleisurheilu-uransa 1960-luvun puolessa välissä.

Pressit ehtivät kahmia suuren joukon arvokisamitaleita naisten kiekossa, kuulassa ja viisiottelussa. Irina Press oli viisottelun maailmanennätyksen haltija vuodesta 1959 vuoteen 1969, jolloin pistelasku muuttui. Tamara puolestaan hallitsi kuulan ja kiekon maailmanennätyksiä suunnilleen samat vuodet. (katso: me-taulukot)
Pahojen kielien mukaan lopettamisten syynä oli Budapestissa käyttöön otetut sukupuolitestit.

Savo-viisujen tulokset 2002:
1. Öde Ön: Öde Ön, 74 (pistettä)
2. Harmi ja Canny: Onnemme kukkiva tähti, 60
3. Kallon poraajat: Päänavaus, 54
4. Punatähdet: Atomivoimaa, 52
5. Balladium: Aikaan uudestaan, 46
6. Sisustusemelentti feat. MC vmpaivin: Valu, 41
7. Nejlikat: Huaremilaalu, 24
8. Der Königcsheng Weld: Besizen, 17

Naisten viisiottelun maailmanennätykset 1951-1969
Lajit: 200 metriä, 80 metrin aidat, korkeushyppy, pituushyppy ja kuulantyöntö.
Pisteet Nimi Kansallisuus Syntynyt Paikka Aika
5352 Liese Prokop* Itävälta 1941 Wien, Itävalta 5.10.1969
5246 Irina Press NL 1939 Tokio, Japani 17.10.1964
5137 Irina Press NL 1939 Tbilisi, Gruusian SNTL 9.10.1961
4972 Irina Press NL 1939 Kiova, Ukrainan SNTL 18.10.1960
4959 Irina Press NL 1939 Tula, NL 26.6.1960
4902 Irina Press NL 1939 Tula, NL 22.5.1960
4880 Irina Press NL 1939 Krasdonar, NL 14.9.1959
4842 Galina Bystrova NL 1934 Tbilisi, Gruusian SNTL 2.11.1958
4846 Galina Bystrova NL 1934 Odessa, Ukrainan SNTL 16.10.1957
4767 Nina Martynenko NL 1933 Moskova, NL 12.8.1956

* - vuoden 1954 pistetaulukoilla laskettu.

Naisten kuulantyönnön maailmanennätykset 1956-1969
Pituus, metriä Nimi Kansallisuus Syntynyt Paikka Aika
18.67 Nadezhda Chizhova NL 29.9.1945 Shotshi, NL 28.4.1968
18.59 Tamara Press NL 10.5.1937 Kassel, I-Saksa 19.9.1965
18.55 Tamara Press NL 10.5.1937 Leipzig, I-Saksa 10.6.1962
17.78 Tamara Press NL 10.5.1937 Moskova, NL 13.8.1960
17.42 Tamara Press NL 10.5.1937 Moskova, NL 16.6.1960
17.25 Tamara Press NL 10.5.1937 Moskova, NL 26.4.1959
16.76 Galina Zybina NL 1931 Tashkent, Uzbekistanin SNTL 13.10.1956

Naisten kiekon maailmanennätykset 1952-1967
Pituus, metriä Nimi Kansallisuus Syntynyt Paikka Aika
61.26 Liesel Westermann Länsi-Saksa 1944 São Paulo, Brasilia 5.11.1967
59.70 Tamara Press NL 10.5.1937 Moskova, NL 11.8.1965
59.29 Tamara Press NL 10.5.1937 Moskova, NL 18.5.1963
58.98 Tamara Press NL 10.5.1937 Lontoo, I-Britannia 20.9.1961
58.06 Tamara Press NL 10.5.1937 Sofia, Bulgaria 1.9.1961
57.15 Tamara Press NL 10.5.1937 Moskova, NL 15.7.1961
57.15 Tamara Press NL 10.5.1937 Rooma, Italia 12.9.1960
57.04 Nina Dumbadze NL 1919 Tblisi, Gruusian SNTL 18.10.1952

Kyösti Poutiainen
Koillis-Savon Kipinä, Helsinki


Koillis-Savon Kipinä 27.12.2001

Pakkasukko-shöy sulatti etelän toverit

(KSK, Helsinki) Rautavaaran Teräs järjesti tapaninpäevänä vierasiltamat Hämäläesten työväentalolla Helsinnissä. Paekalle suapu ylj kolomesattaa toveria juhlimaan Pakkasukkoa Teräksen kulttuurjaoston ohjelman puitteissa.

Punarinnat ja Punatähdet Tavastialla Pakkasukko-juhlathan olj jo toeset tänä vuonna Hämäläesten työväentalolla pietyt Teräksen vierasiltamat. Kevväällä kulttuurjjaoston ja raettiusosaston yhteisiltamia vietettiin Semivinal-salissa. Tällä kertoo teräsläiset piäsivät essiintymmään piäsalliin, jota tunnetaan Helsinnin toveripiireissä Tavastia-lupina.

Pakkasukon ja V.I. Leninin syntymän 131-vuotisjuhlan kunniaksi teollisuusmuotoilija Kyösti Allan Punander olj suunnitellu iltamiin juhlasomistuksen. Esiinntymislavan seinät olj vuorattu valakosilla lakanoella ja takaseenällä loesti Kyösti Allanin verstaallaan valamistama punatähti.

Perinteiseen tappaan ohjelman avas Kansainvälinen-hymni. Tällä kertoo juhlavan pullo-puhallinsovituksen esitti Kajjaannin kaapunninorkesterin sellisti Valentin Punander, sillä etellisissä iltamissa kunnitehtävää hoetanut veljmies Aemo Punander olj konsertoemassa Pielaveellä sammaan aekaan.

Valentinin koskettavan tulkinnan jäläkeen raettiuspuhuja Herbert Huikko pit juhlapuhheen Pakkasukolle. Siitä soppii siteerata meleko pätkä, niin osuva ja mielenkiintoenen Huikon esitys olj. Ens alakuun Huikko sanoe näen:

”Pakkasukko on maailmanrauhan lähettiläs. Veljellisen sosialistisen Pakkasukon rinnalla suomalainen Korvatunturilla kyyläävä pukki saati sitten amerikkalainen hohottajapukki ovat surkeita imperialistisia satuhahmoja.”

Huikko kiteytti Pakkasukon merkityksen tällä viissiin:
”Sanalla sanottuna, Pakkasukko on yhteiskunnallisesti kehittyneempi toimija kuin joulupukki. Kuitenkin Pakkasukko on vain välivaiheen hahmo. Aikanaan kommunismissa kaikki ovat luonnostaan Pakkasukkoja, eikä tarvita enää erikseen kuvitteellisia olentoja.”

Pitkien aplootien jäläkeen isäntämiehenä sekä seremoniamestarina toeminut kulttuurjaoston varapuhheenjohtaja Ananias Punander kuulutti lavalle Punatähdet, joka aloetti esityksensä tutulla Takaisin Neuvostoliittoon –laalulla.

Yhteksäntenä soetetun Reporatio-kappaleen jäläkeen alakoe illan kohokohta, Pakkasukko-shöy. Esityksen aluksi Punanderin serkut kutsuevat lavalle lissee laaluvoemia. Teräksen naisvoimailijoiden kuoron elikkäs Punarintojen kuulaasti laulavat Rytkösen sirpakat sisarukset Repekka, Raesa sekä Raeli esittivät Punatähtien kanssa kappaleet Punainen joulu, Hyvää päevää Pakkasukko sekä Vietcong-sissit marssille käy.

Teräksen jouluiltamien tapaan Pakkasukko-shöyn piätteeksi Punanderin serkut esittivät oman tulkintansa jouluevankeliumista. Tietäjät Itämaan –kappaleessa kerrottiin kolomen viisaan miehen, Kim Il-Sungin, Ho-Tshi Minhin sekä Mao Tsetugin matkasta Moskovaan katsomaan Otto Wille Kuusis-vauvaa.

Pakkasukko-shöyn jäläkeen Punatähdet innostue soettamaan meleko miärät kappaleita. Olj siinä niitä noppeita rallia ja muutama kaonis hittaamipikkii kipale.

Esityksen loppupuolella Valentin suapu soettammaan sellova Jalamarin ja Sauvon seuraks SKP-laalussa.

Kaaken kaikkijaan meleko onnistunneet iltamat, tuntuivat etelän toveritkin tuumivan.

Hilma Hartikainen
Koillis-Savon Kipinä, Helsinki

Lissee kuvia Tavastialta
Herbert Huikon Pakkasukko-puhe

Punatähdiltä Joulusinkku

Koillis-Savon Kipinä 27.12.2001

jouluplatta (KSK, Joensuu) Porvarille Punaenen joulu! Siinä viesti Joensuun Levy-Eskoista toimituksemme kässiin haalitulla Punainen Joulu-singlelevyllä. Punatähtien ensmäesellä omakustanteella on kaks viisua alakupuhheella höystetyn Punainen Joulu-nimikkokipaleen lisäksi.
Luulisi, että viimeistään I (alakupuhe ja ite piisi / mp3) suapi porvarin niskakarvat tanssiman tsatsatsaata jouluyön pimeinä tunteina.
Sinkulla on myössii Kaj Chydeniuksen Aulikki Oksasen sanoehin säveltämä kipale Hyvää päivää Pakkasukko.
Levyä suapi orkesterilta ja Stupido Shopista ja Like kirjakaupasta Helssinnissä sekä Levy-Eskoista Joensuussa.
Joulusinkusta pittää pulittaa on 30 ei-eec-rahhaa.

Telexistä tupsahtanutta


Koillis-Savon Kipinä 10.2.2001

Valkeakosken tehtaan ja UPM-Kymmenen 130 juhlavuoden kunniaksi Työväen Musiikkitapahtumassa, järjestyksessä 31. kinkereissä essiintyy muun muassa M.A. Numminen & Pedro Hietanen, Jore Marjaranta, Kari Peitsamo, Kati Pellinen, Maarit Hurmerinta, Liisa Tavi, Otto Donner ja Jean S.
Kaljateltan hämärässä soettaapi 26. ja 27.7.2002 yömyöhäsellä hauspändinä Punatähdet.
Viime vuonna näessä pilleissä olj 31 000 kävijätä.

Koillis-Savon Kipinä 27.12.2001

Punatähdet onpi 1.1.2002 lähtien ohjelmatoimisto Rocktopsin tallissa yhessä Kelan Anssin, Tervomuan Jonnan, Karjalaesen Jussin ja Ballssin porukoejen kansa.

Onhan tuota päevitelty 21.10.2009
ylös