historiikki
piisit
lukupiiri
reissutarinat
vanikuvat
vaniposti
keikkakalenteri
keikkatillauskuponki
linkkilöitä
YYA-sopimus 60 vuotta
Tarkastelun lähtökohtana oli YYA-sopimuksen 5. artikla, jossa vahvistetaan sopimuspuolten "päättäneen toimia yhteistyössä ja ystävyyden hengessä Suomen ja Neuvostoliiton taloudollisten ja kulttuurisuhteiden jatkuvaksi kehittamiseksi ja lujittamiseksi."
Mainitussa tilaisuudessa todettiin, että Suomen ja Neuvostoliiton kaupasta on tullut kummankin maan ulkomaankaupan tärkeä ja erottamaton osa. Samalla tuotiin esiin eri aloilla toteutettavan teknis-taloudellisen yhteistyön merkitys taloudellisten suhteittemme kehittämisessä.
YYA-sopimuksen pohjalla ovat syntyneet suotuisat edellytykset poliittisten, kaupallisten, taloudellisten, tieteellis-teknisten, kultuuri- ja muiden suhteiden kehitykselle. Tänään voimmekin tyytyväisinä todeta, että kaikilla Neuvostoliiton ja Suomen välisen yhteistyön aloilla on saavutettu huomattavia tuloksia.
Maiden välisen yhteistyön pääalueita ovat kauppa- ja muut taloussuhteet. Neuvostoliiton laajat markkinat ja sen suuri tuotantokapasiteetti ovat antaneet toisaalta Suomelle mandollisuuden turvata tuotteilleen hyviä pitkäaikaisia vientimarkkinoita ja toisaalta olemme saaneet hankkia talouselämällemme tarpeellisia raaka-aineita ja valmiita tuotteita Neuvostoliitosta.
Kaupankäyntimme perustana olevan sopimusjärjestelman lähtökohtana on vuonna 1947 solmittu kauppasopimus, jossa molemmat osapuolet myöntävät toisilleen suosituimman maan kohtelun ja jossa luodaan pohja kaksipuolisolle clearing-tileihin perustuvalle kauppavaihdolle. Toinen perustavaa laatua oleva sopimus on vuoden 1960 tullisopimus, jonka perusteella Suomi on poistanut tullit Neuvostoliitosta tuotavilta teolIisuustuotteilta.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen kaupankäynti tapahtuu viideksi vuodeksi kerrallaan solmittujen runkosopimusten sekä näitä taydentävien vuosittaisten tavaranvaihtosopimusten pohjalla.
Runkosopimukset ja niihin liittyvät tavaraluettelot antavat varmuuden kaupankaynnin jatkuvuudesta ja mahdollistavat pitkän tähtäyksen suunnittelun. Vuosittaisilla tavaranvaihtopöytäkirjoilla suoritetaan taas kaupankäynnin "hienosäätö", ts. runkosopimuksessa mainittuihin kiintiöihin tehdään kaupankäynnin kehityksen ja markkinatilanteen muutosten edellyttämät korjaukset.
Ensimmäinen runkosopimus solmittiin vuosiksi 1951-55. Se oli samalla lajissaan ensimmäinen pitkäaikainen kauppasopimus Neuvostoliiton ja jonkin markkinatalousmaan välillä. Runkosopimusjärjestelmä nähtiin tuolloin parhaaksi ratkaisuksi, jonka kautta voitiin luoda edellytykset kaupan kasvulle pitkälle tähtäyksellä. Samalla voitiin ottaa huomioon valtiojohtoisen ja toisaalta yrityskeskeisen kaupankaynnin yhteensovittaminen sekä maksujärjestelyihin liittyvät kysymykset.
Onhan tuota päevitelty 22.8.2006