Punatähdet
pressilupi
historiikki
piisit
lukupiiri
reissutarinat
vanikuvat
vaniposti
olet tässä!keikkakalenteri
keikkatillauskuponki
linkkilöitä

etusivu

YYA-sopimus 60 vuotta

YYA-kalenterj

Ote ulkoasiainministeri Ahti Karjalaisen puheesta Suomen rauhanadressin luovutustilaisuudessa Moskovassa 12.5.1975

 
Me suomalaiset omakohtaisesti myös tiedämme, mitä rasitusta sota kansakunnalle merkitsee, vaikka sota ei samalla tavalla kulkenut meidän koko maamme ylitse kuin monien muiden Euroopan valtioiden osalta tapahtui.
Meillä oli myös onni irrottautua sodan kurimuksesta aikaisemmin kuin useimmilla muilla Euroopan kansoilla. Suomi suoritti poliittisen uudelleenarvioinnin syyskuussa 1944. Tallöin solmittiin valirauhasopimus Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Silloin Suomi lähti aivan uudelle ulkopoliittiselle tielle, jonka keskeisenä elementtinä ovat maittemme hyvät, luottamukselliset ja monimuotoiset naapuruussuhteet ja joka uusi tie sai vahan myöhemmin näkyvän ilmauksensa YYA-sopimuksemme muodossa.

Kolme vuosikymmentä sitten Suomen ja Neuvostoliiton välisen välirauhan sopimuksen solmimisen jälkeen, suursodan vielä raivotessa Euroopassa, monien suomalaisten mielessä oli monenkaltaisia epailyksiä kansamme ja maamme tulevaisuudesta. Kysyttiin: onko Suomella mahdollisuuksia elää itsenäisenä kansana muiden itsenäisten kansojen joukossa olennaisesti muuttuneessa Euroopan ja maailman tilanteessa?
Suomen kaukokatseinen ja realistinen ulkopoliittinen johto uskoi tuolloin kansamme mahdollisuuksiin. Se ei vaipunut masennukseen, vaan lähti määrätietoisesti, vastauksia ja epäluuloja pelkäämättä rakentamaan Suomen kansalle parempaa huomispaivää. Keskeinen lahtökohta oli tosiasioiden tunnustaminen eli se, että Neuvostoliitto on Suomen pysyvä suurvaltanaapuri ja hyvä yhteistyö Neuvostoliiton kanssa on maamme perusetujen mukaista.
Tämä uudelleenorientoitumisen pyrkimys tapasi ymmartävää vastakaikua myös Neuvostoliitossa, ja näin pääsimme rauhanomaisen rinnakkaiselon alkuun. Aloimme toteuttaa Suomen ulkopolitiikassa Paasikiven-Kekkosen linjaa.
Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ovat monella tavalla erikoistyyppiset. Olemme naapurimaita. Mutta Suomi on pieni maa ja Neuvostoliitto suurvalta. Kummankin maan yhteiskunnalliset ja taloudelliset järjestelmät ovat toisistaan poikkeavat. Näistä eroavuuksista huolimatta yhteistyö on ollut mahdollista ja käsittääkseni molemmille osapuolille hyödyllistä. Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet ovat kaikilla tahoilla konkreettinen osoitus siitä, että erilaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä soveltavat maat todella voivat luottamuksen pohjalla harjoittaa kaikille osapuolille tuloksellista yhteistyötä.

Onhan tuota päevitelty 17.8.2006

ylös