YYA-sopimuksen pohjalta

Ylioppilaslehti 6.4.1978

YYA-sopimuksen pohjalle rakentuva laaja sopimusjärjestelmä tarjoaa ehtymättömät mandollisuudet molemminpuolista hyötyä antavaan yhteistyöhön koulutuksen, tieteen, tekniikan ja talouden aluella.

YYA-sopimuksen solmimisen jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä on solmittu yli 70 yhteistyösopimusta eri aloilla.

Useilla aloilla Suomen ja Neuvostoliiton väliset sopimusjärjestelyt ovat toimineet kansainvälisen jännityksen lientymiskehityksen tiennäyttäjinä, sillä näihin sopimuksiin on jo hyvin varhaisessa vaiheessa kirjattu ne periaatteet, jotka kesällä 1975 tunnustettiin ETYKn loppuasiakirjassa allekirjoittajavaltioiden suhteita sääteleviksi perusperiaatteiksi.

YYA-sopimus ja sen pohjalle luotu sopimusjärjestelmä on antanut kummallekin sopimusosapuolelle mandollisuuden hankkia yhteistyökokemuksia, joiden pohjalta on hyvät edellytykset suuntautua liennytyksen laajentamiseen uusille alueille.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen yhteistyö koulutuksen, tieteen, tekniikan ja talouden alalla osoittaa ainutlaatuisella tavalla sen hyödyn, joka on saavutettavissa erilaisia poliittisia järjestelmiä edustavien valtioiden yhteistyöllä.

Taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa merkitsee suomalaisille satojatuhansia työpaikkoja ja pitkällä tähtäimellä taloudellista vakavuutta, joka mandollistaisi myös maamme talouselämän pitkäjännitteisemmän kehittämisen.

Yhteistyö koulutuksen, tieteen ja tekniikan alueella on konkretisoitunut lukuisina projekteina, joiden myötä on pystytty hyödyntämään tieteen ja tekniikan viimeisimpiä saavutuksia molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla

TT-sopimus

Pohjan Suomen ja Neuvostoliiton väliselle yhteistyölle tieteen ja tekniikan alueella muodostaa vuonna 1955 solmittu valtiosopimus tieteellis-teknisestä yhteistoiminnasta. Tämä sopimus oli ensimmäinen sosialistisen ja kapitalistisen valtion välillä solmittu yhteistoimintasopimus tieteen ja tekniikan alueella.

Tämä TT-sopimuksena tunnettu sopimus määritteli Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknisen yhteistoiminnan tavoitteet ja muodot. Yhteistoiminnan perustavoitteina ovat tieteen ja tekniikan kehityksen nopeuttaminen kummassakin maassa, edellytysten luominen tehokkaalle ja hyödylliselle yhteistyölle sekä edellytysten luominen kaupallis-taloudellisille sovellutuksille.

Yhteistoimintaa toteuttamaan on muodostettu suomalaisneuvostoliittolainen yhteistoimintakomitea, johon kummankin maan hallitus nimittää kuusi jäsentä. Komitean jäsenet edustavat tiedettä, tekniikkaa, teollisuutta ja talouselämää. Suomessa ulkoministeriön alaisen komitean puheenjohtajana toimii ministeri Pekka Kuusi.

Pitkä tähtäin

Yhteistoimintakomitea on järjestäytynyt lukuisiin työryhmien, jotka käsittelevät eri tieteen ja tekniikan alojen konkreettisia suunnitelmia ja ongelmia. Työryhmissä on katettu mm. seuraavat tieteen ja tekniikan alueet: kansantiede ja antropologia, kielitiede, kirjallisuus ja kansanrunous, arkeologia, geologia, historia, eläintiede ja kokeellinen biologia, fysiikka, maanparannus ja vesitalous, selluloosa- ja paperiteollisuus, metsä- ja mekaaninen puunjalostusteollisuus, metsätalous, rakennusala, lääketiede ja terveydenhoito, kemian teollisuus, turveteollisuus sekä graafinen teollisuus. Näin ollen työryhmät kattavat hyvin laajan alueen, jolla on välitöntä hyötyä maittemme tieteen ja tekniikan kehityksen kannalta.

Julkaistu Ylioppilaslehden luvalla 2008 - Onhan tuota päevitelty 2.4.2006

ylös