etusivu

YLIOPPILASLEHTI KYSYY TÄLLÄ VIIKOLLA

Olavi Martikainen:
Myönteistä yhteistyötä

Toinen sosiaali- ja terveysministeri, kansanedustaja Olavi Martikainen johti suomalaista valtuuskuntaa hiljattain pidetyssä Suomen ja Neuvostoliiton nuorisokonferenssissa.

Olavi Martikainen on 37-vuotias maanviljelijä Lapinlahdelta. Ministeri Martikainen on ollut asuinkuntansa kunnanvaltuuston jäsenenä vuodesta 1971 ja kansanedustajana vuodesta 1972.

Viikko sitten päättyi Moskovassa Suomen ja Neuvostoliiton nuorisokonferenssi, jonka suomalaista valtuuskuntaa johditte. Mitä asioita kokouksessa oli esillä, ministeri Martikainen? - Erityisesti aiheena oli Suomen ja Neuvostoliiton nuorison yhteistyö 30-vuotisen yya-sopimuksen pohjalta.
Erityiskysymyksinä olivat esillä nuorisoyhteistyön kehittäminen taloudellisen yhteistyön pitkäntähtäimen suunnitelman toteuttamisessa ja eri järjestöjen osuus tässä sekä ystävyyskuntayhteistyö, nuorisomatkailu ja ammattiliittojen nuorison yhteistyö.

Maassamme vietetään parhaillaan maittemme nuorison 22. ystävyysviikkoa. Miten tänä aikana yhteistyö on kehittynyt?
— Tässä on tavallaan kaksi eri tasoa, toisaalta virallinen yhteistyö, joka tapahtuu valtion nuorisoneuvoston ja sen edeltäjien kautta. Tänä aikana yhteistyö on saanut uusia muotoja, joista mainittakoon viimevuotinen ensimmäinen ystävyysfestivaali. Toisena tasona ovat järjestökohtaiset yhteydet, jotka ovat myös rikastuneet ja kehittyneet.

Mitkä ovat yhteistyön kehittämisen mandollisuudet vastaisuudessa?
— Aiempien yhteistyömuotojen ohella on uutena asiana tulossa ainakin nuorisomatkailu, jonka kehittämisessä on huomattavia mandollisuuksia. Toisaalta ystävyyskuntayhteistyön kehittämisessä nuorisotasolla on edellytyksiä myös maaseutujen osalta.
Ystävyysfestivaalit tarjoavat jatkossa mielenkiintoisen mahdollisuuden. Vuoden 1979 kesänähän ovat toiset festivaalit tällä kertaa Neuvostoliitossa.

Millainen merkitys nuorisoyh­teistyöllä on valtioittemme vä­listen suhteiden kehittämiselle?
— Konferenssin tiedonannossa todettiin, että nuorisoyhteistyöstä on kehittynyt maittemme välisen yhteistyön olennainen osa. Tämä pitää nähdäkseni paikkansa monestakin syystä. Eräänä osoituksena siitä on kanssakäymisen vilkkaus ja toisaalta se, että nuorison osallistuminen eri muodoin yhteistyöhön lisää nuorison kokemuspohjaa, joka sillä on ottaessaan vastuuta yhteiskunnasta.

Ovatko esimerkiksi työllisyyskysymykset olleet esillä yhteistyöneuvotteluissa?
Eivät varsinaisesti. Muilla taloudellisilla suhteillamme maittemme välissä on toki merkitystä myös nuorisotyöllisyydelle maassamme sekä projektien että koko kauppapoliittisen laajuuden kautta.

Opiskelijanuorisoa on erityisesti kiinnostanut kehittämistyö maittemme tutkintojen vastaavuuden aikaansaamisessa?

Tämä asia on merkittävä ja sen merkitys kasvaa opiskelija-vaihdon ja kulttuuriyhteistyön lisääntyessä. Suomen osalta asiaan liittyy vireillä oleva tutkintojen uudistaminen. Tässä työssä tulisi huomioida varmaankin myös vastaavuuskysymys. Tämä asia on kokonaisuudessaan neuvottelujen alla ja myönteistä olisi, että asiassa edistyttäisiin.

Julkaistu Ylioppilaslehden luvalla 2008 - Onhan tuota päevitelty 2.4.2006