Punatähdet
pressilupi
historiikki
piisit
reissutarinat
vanikuvat
vaniposti
olet tässä!keikkakalenteri
keikkatillauskuponki
linkkilöitä

etusivu

YYA-sopimus 60 vuotta

 

YYA-kalenterj

UKK: Talousyhteistyö ei voi riippua suhdanteista

Ylioppilaslehti 6.4.1978

Tasavallan presidentti Urho Kekkosen mukaan on oikein, että talousvaikeuksissamme korostetaan merkitystä, joka Suomelle on taloudellisella yhteistyöllä Neuvostoliiton ja muiden sosialistisen maiden kanssa. Yya-sopimuksen 30-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa presidentti Kekkonen painotti kuitenkin, että yhteistyömme ei voi olla suhdanteista riippuvaa.

-Olisi kuitenkin väärin kiinnittää huomiota idänkauppaan vain poikkeuksellisen vaikeina aikoina, vaan sitä on kehitettävä kansainvälisistä taloudellisista suhdanteista riippumatta. Edellytysten luominen taloudelliselle nousulle vie vuosia ja se edellyttää kummaltakin osapuolelta määrätietoisuutta sekä suunnitelmallisuutta. Tähän pitkäjännitteisyyteen perustuu myös sen edullisuus, varmuus tavaratoi­mituksista ja yhteistyöprojekteista vuosiksi eteenpäin, mikä on tärkeätä myös työllisyysnäkökohtien kannalta, arvioi Kekkonen.


Sopimus syntyi hämmennyksessä

Presidentti Kekkonen puuttui puheensa aluksi suomalaisten vaikeuksiin asennoitua yya­sopimuksen solmimiseen sodan jälkeen.

- Kuten monasti aikaisemmin meidän suomalaisten oli vaikeaa nähdä omat ongelmamme oikeissa mittasuhteissaan ja kansainvälisissä yhteyksissään, Kekkonen totesi.

Kekkosen mukaan Suomessa vaikuttivat näkemykset, jotka olivat yleisiä Länsi-Euroopassa sodan jälkeen suhtautumisessa Neuvostoliiton ulkopolitiikkaan. Eräät johtavat poliitikot, kuten presidentti Paasikvi pystyivät kuitenkin näkemään asiat toisin, Kekkonen jatkoi.


Asevarustelu pahin uhka

Presidentti Kekkosen mukaan Suomen rauhantahtoinen ulkopolitiikka nojaa ratkaisuun, jonka teimme yya-sopimuksen solmimisen yhteydessä.
Sen sovellutuksista on laajinta kansainvälistä huomiota saanut osakseen pyrkimys edistää turvallisuutta ja yhteistyötä omassa maanosassamme, Kekkonen sanoi viitaten ETYK:n Helsingin ja Belgradin kokouksiin.

Vaikka Eurooppa onkin muuttunut rauhallisemmaksi, kuin se oli 30 vuotta sitten, ovat monet maailmanlaajuiset ongelmat Kekkosen mukaan kärjistyneet.

- Ehkä vakavin vaara ihmiskunnan tulevaisuudelle lähivuosina kuitenkin sisältyy siihen mahdollisuuteen, että laadullinen ja määrällinen asevarustelu riistäytyy tyystin valvonnasta. Samalla kun Suomi vastustaa kaikkia toimenpiteitä, joilla entisestään kiihdytetään asevarustelua, se on omalta osaltaan valmis tekemään voitavansa aseidenriisuntapyrkimysten vauhdittamiseksi, totesi Kekkonen.


Tuontia monipuolistettavan

Kekkonen piti Neuvostoliiton ja Suomen välisen taloudellisen yhteistyön kehittämistäyhä pitkäjännitteisemmäksi myönteisenä.
Kekkosen mukaan Suomi on toiminut tässäkin edelläkävijänä, sillä esimerkkiämme ovat seuranneet muutkin läntiset valtiot.

- Uuden tien avaamista merkitsi mitä suurimmassa määrin pitkän ajanjakson, aina vuoteen 1990 ulottuvan yhteistyöohjelman allekirjoittaminen vuosi sitten, Kekkonen jatkoi.

Kekkonen korosti myös tekijöitä, jotka ovat tehneet yhteistyöstä poikkeuksellisen edullisen. Maantieteellinen läheisyys on mahdollistanut suuret rakennusprojektit, jotka ovat tukeneet maamme työllisyyttä, Kekkonen täsmensi.

Kekkonen korosti erityisesti yhteistyöprojekteja, joihin kanssakäyminen tulee suuntautumaan kasvavassa määrin.

- Pitkällä tähtäyksellä meidän etujemme mukaista olisi saada myös tuonnin rakennetta monipuolisemmaksi, mikä ratkaisevasti tukisi myös vientiponnistelujamme. Varsinkin teollinen yhteistyö on tässä suhteessa avannut uusia näkymiä, Kekkonen totesi.


Julkaistu Ylioppilaslehden luvalla 2008 - Onhan tuota päevitelty 2.4.2006

ylös